Tänä eriskummallisena aikana aika kulkee kuten ennenkin. Kevät tulee ja kukkaloisto. Tulee mieleen Aila Meriluodon Toukokuulta-runo:
Kuka maalannut lie,
kuka mestari,
tämän kukkivan toukokuun,
nämä iltojen kultaiset terälehdet,
pian varisevat…
Kaikissa kukissa on omat muistonsa. Vuokot kuuluvat lapsuuteen, kun kävimme täällä kevättalkoissa. Maa oli niistä sinivalkoinen. Tulppaanit ovat rakkaita tervehdyksiä 25 vuotta sitten poismenneeltä isältä. Helmililjat Onni-koira polki autossa tassuihinsa, kun murtautui kauppareissun aikana kuljetuskopistaan. Ja voikukat – ne olkoon pörriäisten ilona!
Kesä on tulossa – ihanaa!
Mitä kuuluu Helmihuvilaan? Tuija
TykkääTykkää
Kiitos Tuija kysymästä. Helmin blogi on viettänyt hiljaiseloa minun keskittyessäni Espoon Karhusaaren satavuotiaan maatilakokonaisuuden pelastamiseen. Myös mummius, itseasiassa tuore tuplamummius on vienyt myös aikaani ihastuttavasti. Pikkuhiljaa ajatukset siirtyvät tulevaan kesään ja uuden sauna- ja suihkutilan suunnitteluun. Mitä sinulle kuuluu? Ulla
TykkääTykkää