ELÄMÄNKOKOISIA MUUTOKSIA

Olen ollut puolisen vuotta hiljaa Helmihuvilan blogissa. Piti tehdä tiliä tähänastisesta elämästä. Piti yrittää ymmärtää missä kohdin tätä elämää kuljenkaan.

Tyhjentyvä pesä

Keskimmäinen tytär muutti omaan osoitteeseen valmistuttuaan Rovaniemeltä ja esikoisestamme tuli rouvasihminen. Käsissä oli tyhjä huone ja häihin hankitut seitsemänkymmentä vanhaa haarukkaa ja veistä. Ensimmäiset nuolet on lähetetty matkaan, toteaisi Kahlil Gibran. Sinkoutukaa onnellisesti rakkaat, toivon minä. Nuorimmaisin on muuttanut alakertaan isosiskojen tyhjäksi jääneisiin huoneisiin. Hänenkin lähtö on edessä nopeammin kuin haluan ajatella. Mutta ei vielä!

Isovanhemmiksi!

Pehtoorista ja minusta tulee ensi vuoden alussa isovanhemmat. Olemme kasvaneet ajatukseen tyttäremme masun kasvamisen myötä. Haikeus lasten kasvamisesta ja tyhjentyvästä pesästä on muuttunut ihmetykseen tulevasta ensimmäisestä lapsenlapsesta. Pian saan taas lukea satuja!

Itsenäisyyspäivä 2018

Tulin huvilan lämmitykseen vuorokautta ennen pehtooria ja Unna-kuopusta. Mahtavaa olla täällä nyt: elämä muuttuu, Helmi säilyy. Pehtoorin ja minun kihlajaisista on tänään 31 vuotta. Olen kiitollinen, että Helmin lisäksi rinnallani on ihminen, joka elää ja jakaa tämän muuttuvan elämän kanssani.

Alla tämän päiväisiä Helmi-tunnelmia.

Kamari auringossa
Aurinko vieraili aamupäivällä kamarissa.
Kakluuni auringossa
Kakluuni sai itsenäisyyspäivän koristeen.
Kynttelikkö
Peilin edessä kynttelikön valovoima moninkertaistuu.

 

Graavilohi ja ruusukaali
Tehtiin itsenäisyyspäivän kunniaksi pikkujoulun herkut.

KeittoperunatKamarin ikkunat

Kaksi kynttilää
Veteraani-isälleni kynttilät itsenäisyyspäivänä ikkunalla oli kunnia-asia.

Viimeinen kuva

Näihin tunnelmiin ja hyvää joulunalusaikaa kaikille!

Toivoo Helmin Ulla

Mainokset